Vitamin D and SEA from Tenerife

Terveiset jälleen kotisohvalta! Edellisestä postauksesta ehtikin vierähtää reilu viikko piipahtaessamme tässä välissä Teneriffalla. Olin niin täpinöissäni ensimmäiset päivät, etten millään malttanut jumittua läppärin ääreen. Ja matkan puolivälissä sairastuin auringonpistokseen, nestehukkaan tai johonkin vatsapöpöön, joten olo oli varsin heikko eikä kirjoittaminen ollut päällimmäisenä mielessä…

Vaikka sairasteluni hieman varjosti matkan jälkimmäistä puoliskoa, yllätti Teneriffa erittäin positiivisesti! Olin käynyt Kanarialla edellisen kerran lapsena, ja mieleen oli jäänyt lähinnä suomenkieliset ruokalistat sekä tuliaisiksi tuodut paksut ”kultaiset” kaulaketjut. ;)

Nyt ainakin saaren eteläosassa sijaitseva Costa Adeje näyttäytyi huoliteltuna, modernina lomakeitaana. Etenkin Playa El Duque:n rantakaistale lähistöineen oli erityisen kaunis ja rauhallinen. Adejen itäpääty ja oli jo selvästi vilkkaampi. Sen rantabulevardia reunusti rihkamakaupat ja ravintoloiden sisäänheittäjät toivat mieleen muistot 80-luvun lopulta… Joten kannattaa hotellia valitessa tarkkaan selvittää millaisella alueella se sijaitsee. Meidän hotelli sijaitsi kivasti juuri näiden maailmojen puolivälissä. Joten lounaalla saattoi käydä edullisesti rennossa rantaravintolassa ja iltapäivällä saattoi suunnata Adejen länsipuolen siisteihin ja rauhallisiin maisemiin.

Äidin aurinkolasit olivat vastustamattoman huokuttelevat. :) Laavaperäinen rantahiekka oli paikoin varsin tumma. 

Varpaiden kastelu Atlantissa oli matkasta parasta pikkumiehen mielestä.:) Tein valkoisen pellavahaalarin W:lle itse ennen reissua. Ja se oli aivan nappivalinta! Suojasi jalkoja kärrytellessämme auringolta ja kivan vilpoinen kuitenkin. 

 

Yhtenä päivänä vuokrasimme auton ja suuntasimme La Lagunan vanhaan kaupunkiin. Muutama tunti vierähti nopeasti kauniilla pikkukujilla kävellen.  La Laguna sijaitsee saaren pohjoisosassa ja siellä oli selvästi viileämpää. Pipo ja villatakit tulivat tarpeeseen.

Ykkösvaihtoehtoni retkikohteeksi olisi kuitenkin ollut pieni Mascan kylä, joka sijaitsee 600 metrin korkeudessa saaren länsirannikolla upeissa vihreissä maisemissa suuren rotkon laidalla. Patrikin sisko suuntasi sinne puolisonsa kanssa ja kehui paikkaa kovasti. Samalla hän vahvisti epäilyni siitä, ettei se ole lapsiperheen kohde. Vaellusreiteillä oli kuulemma paljon irtokiviä, joten lasten kanssa sinne ei ole mitään asiaa. Myös serpentiininlailla mutkitteleva tie olisi ollut ainakin meille varmasti stressaava kokemus. Emme yleensä riitele juuri koskaan, mutta autossa tunteet monesti kuumenevat, heh. 

Kiitokset Patrikin siskolle puolisoineen upeasta kuvasta! 

Myös saaren suosituin retkikohde, tulivuori Teide, jäi meiltä väliin, sillä alle kolmevuotiaat eivät voi mennä huipulle ilmanohenemisen takia. Mutta kaikkiaan matkasta jäi vahvasti tunne, että palaamme Teneriffalle ja Teidelle vielä. :) Kohtuullisen pituinen lento ja ei-niin-polttava, puolipilvinen 20-24 asteinen sää sopivat meille paremmin kuin hyvin.

Patrik viihtyisi vedessä vaikka joka päivä - säällä kuin säällä. :) Ihanaa kun W kasvaa, niin pojat saavat toisistaan seuraa vesileikkeihin! 

Yksi äidin lempikuvista (vaikka tukka onkin tuulen sekoittama)

Kirjoitan vielä erillisen postauksen matkarattaistamme ja listaan siinä samalla vinkkejä pienen vauvan kanssa matkustamiseen. Joten palataan vielä matkatunnelmiin ensi viikolla! Sitä ennen kuitenkin luvassa joku sisustusaiheinen postaus. Eli kuulumisiin!

Hornsgatan 62

Talvista keskiviikkoa! Lumi ja pakkanen ovat saapuneet myös Helsinkiin – juuri sopivasti ennen meidän matkaa. ;) Tuntuu jotenkin vielä houkuttelevammalta ajatukselta karata viikoksi lämpimään, kun pakkanen paukkuu nurkissa.

Matkakohteemme on niinkin eksoottinen kuin Teneriffa. Kumpikaan meistä ei ole käynyt Kanarialla sitten omien lapsuusvuosien, mutta luulenpa, ettei tämä matka jää lähivuosina viimeiseksi. Kohtuullisen pituinen lentomatka, leuto (toivottavasti lämmin!) sää ja uima-allas – luulen, että siinä lähivuosien tärkeimmät kriteerit. Tosin olisin matkasta yhtä riemuissani, vaikka suuntaisimme Alaskaan! Kunhan vain saa pienen breikin arkeen ja pääsee hieman vaihtamaan maisemaa.

Matkan päätarkoitus on itse asiassa juhlistaa W:n isoisän eli fafan syntymäpäiviä, joten koko Patrikin perhe on puolisoineen paikalla. Eli toivon salaa, että saisimme Patrikin kanssa hieman aikaa myös ihan kaksin… <3 

Päivän sisustusteemaan ja lupaamaani home visit -postaukseen. Esittelyssä omaan makuuni liki täy-del-li-nen kahden makuuhuoneen 72-neliöinen asunto Tukholman Södermalmilta. Miellyttää allekirjoittanutta niin puitteiltaan kuin sisustukseltaankin niin paljon, että voisin kantaa muuttolaatikot oitis sisään, heh. Mielettömän upea katto, yksinkertaiset kauniit puulattiat, korkeat jalkalistat… Miksei näitä myydä Helsingissä! Tutustutaan tarkemmin kuvien ja kuvatekstien kautta. 

Valkoinen hyvin klassinen olohuone, johon valaisimet tuovat vähän särmää. Sisustus on hieman tylsä, mutta näiden häikäisevien puitteiden rinnalla se saakin olla! Katsokaa tuota koristeellista kattoa! Sekä ikkunoiden kaunista muotoa. Ihastelen erityisesti myös kauniita patterisuojia. Ja itse asiassa niitä ympäröi koko seinän levyinen hyllykkö - äärettömän kaunis ja huoliteltu. Kertoo jotain tämän asunnon suunnittelun tasosta.

(Itseäni jäi edellisessä asunnossa hieman kismittämään, kun en tajunnut teettää vastaavia patterinsuojia remontin yhteydessä puusepällä… No mutta seuraavaan sitten!)

Mustat kalusteet ja kehykset tuovat tilaan ryhtiä. Kiviset kukkapylväät ovat tervetullut persoonallinen lisä designklassikoiden keskelle. Huomaa korkea jalkalista.

Seesteisen makuuhuoneen valkoista väripalettia on täydennetty luonnonvalkoisella, beigellä ja pellavan sävyillä. Huomaa kauniit verhot. Ja parveke… luksusta. 

Rakastan näitä näkymiä huoneesta toiseen...

Myös lastenhuoneesta löytyy String-hylly. Eri huoneissa toistuvat samankaltaiset kalusteet sitovat sisustusta kivasti yhteen. Ja kaunis tapetti. Kiva kun kliseiselle Miffylle (joka meilläkin on) on löytynyt toinen vaihtoehto! Kertokaahan jos joku tietää kenen pupuvalaisin mahtaa olla. 

Pidän keittiön värisävyistä ja tunnelmasta. Liesituuletin omaan makuuni hieman liian raskas.

Kaikki kuvat Fantastic Frank

Hienoa kun kylpyhuoneeseen on löytynyt muu kuin neliskulmainen lattialaatta. Musta raita ja tiiliseinäladonta tuovat ripauksen ranskalaista tunnelmaa.

Lisätietoja asunnosta löytyy Fantastic Frankin sivuilta: http://www.fantasticfrank.se/objekt/OBJ17365_1527920951.

Nyt nukkumaan. Ensi kerralla palataankin lomatunnelmista, joten kuulumisiin! 

Kiitos 2016! Ja Onnellista Uutta Vuotta!

Onnellista Uutta Vuotta! Toivottavasti teidän vuosi vaihtui tapahtumarikkaimmissa merkeissä ;) Meillä oli Patrikin kanssa tunteikas hetki puhelimitse kellon lyödessä kaksitoista. ”Lähetin” hänet keskustaan juhlimaan ystävien kanssa meidän jäädessä pikkumiehen kanssa kotiin. (Olen ollut vielä toistaiseksi todella vähän erossa W:stä, mutta vähitellen täytyy alkaa sitäkin harjoitella.)

Päällimmäisenä menneestä vuodesta jää mieleen kiitollisuus. Saimme kokea rakkautta, jollaisesta emme osanneet edes haaveilla. <3 Sanat eivät tekisi oikeutta, joten yritin taltioida hetkiämme oheisiin kuviin. 

Teittekö uudenvuodenlupauksia? Oma blogiin ja Instagramiin liittyvä lupaukseni oli, että opettelen editoimaan videoita. Joten ainakin Instagramin puolelle olisi tarkoitus lisätä jatkossa lyhyitä videopätkiä.

Siitä inspiroituneena tein eilen oheisen slide shown Patrikille. Hän oli siitä hurjan otettu; tuntui hyvältä. <3 Paitsi että kuvat ovat rakkaita, myös kappaleesta on tullut meille tärkeä. Löysin sen W:n ollessa ihan pieni, kun lauloin hänelle YouTuben säestyksellä rakkauslauluja rauhoittaakseni häntä illalla uneen… Meiltä tämä äärettömän kaunis kappale oli mennyt jotenkin kokonaan ohi aiemmin. Huom. Jos videolinkki alla ei toimi, sen voi kurkata CoterieKids:n Instagram-tililtä https://www.instagram.com/p/BOsnMCmDe9_/?taken-by=coteriekids.

 

Toinen lupaukseni liittyy herkkujen vähentämiseen. En nyt tee mitään eksplisiittistä sitoumusta niiden suhteen, mutta otan tavoitteeksi, että söisin makeaa selvästi vähemmän; esimerkiksi vain kerran kuukaudessa. Olen ollut herkkulakossa nyt noin marraskuun alusta saakka (pois lukien anopin leipomat piparit, joita söin jouluaattona), ja herkuttomuus on sujunut yllättävän helposti. Ja tuottanut kivasti tuloksiakin… ;) Joten se motivoi jatkamaan sokerittomalla ja muutenkin herkuttomalla tiellä. Btw, kommentoikaa jos ruokavaliojutut ja raskauskiloista eroon pääseminen kiinnostaa. Ravintoasiat ovat meillä lähellä sydäntä, ja kirjoitin ennen sporttailuun ja ravitsemukseen liittyvää blogiakin. Nykymeriiteillä ei sporttiblogia pidettäisi, heh (*käynyt salilla vain kerran synnytyksen jälkeen*), mutta aihe on edelleen mieluinen.

Ensi kerraksi etsin teille jonkun kivan asunnon johon kurkistaa. Ja valokuvausta käsittelevä postaussarjakin on työn alla. Eli kuulumisiin!