Tapwell-hana & Laufenin allas ja wc-istuin LVI-verkkokauppa.fi:sta

Collaboration | Yhteistyössä LVI-verkkokauppa.fi:n kanssa

 Ihanaa päästä viimein esittelemään teille toinen pikku-wc:eemme ja sinne pitkällisen kartoituksen ja pohdinnan lopputulemana valitsemani tuotteet. Tein kotimme kaikkien LVI-hankintojen osalta yhteistyötä LVI-verkkopauppa.fi:n kanssa. Alkujaan he valikoituivat toimittajaksi, koska tajusin, että löytäisin yhdestä ja samasta paikasta aivan kaiken mitä tarvitsin. Pian yhteistyön alettua sain kuitenkin huomata, että huolella kuratoidun valikoiman ohella LVI-verkkokaupan todellinen valttikortti on heidän ainutlaatuinen asiantuntemus ja poikkeuksellisen asiakaspalveluhenkinen asenne. <3 Pidän itseäni varsin valveutuneena asiakkaana – olihan edellisestä perusteellisesta kylpyhuoneremontistamme kulunut vain nelisen vuotta – ja silti vältyin monelta murheelta, kun LVI-verkkokauppa osasi kommentoida jo tilausta jättäessäni, mitkä tuotteet käyvät yhteen ja mitä kaikkea remontissa tarvitsisin. Toki tiedostan, että tilanteeni oli hieman poikkeava, kun olin tekemässä jättitilausta ja lähetin listan tuotteista etukäteen enkä vain klikkaillut niitä itsekseni ostoskoriin verkkokaupassa.

WC sijaitsee pääsisäänkäynnin yhteydessä, joten täällä käydään pesemässä kädet heti kotiin tultuamme. Lisäksi se on lastenhuoneen vieressä, joten nuorimmainen ei suostu muissa vessoissa edes käymään :D

Entäpä mihin tuotteisiin lopulta päädyin ja miksi? Aloitetaan kauniista wc-pöntöstä, josta koko valintaprosessi lähti liikkeelle. Tämä seinään integroitu Laufenin Kartell-sarjan wc-istuin on mielestäni muotoilultaan kaunein, mitä olen maailmalta löytänyt. Meillä oli sama wc jo edellisessäkin kodissa, ja ilokseni huomasin, että nykyisin sitä on saatavana myös kauniina mattapintaisena versiona sekä myös hieman lyhyempänä tilaa säästävänä mallina. En ollut nähnyt tätä mattapintaista Laufenin posliinia missään aiemmin, mutta nappiin meni valinta! Istuimen viimeistelee pehmeästi laskeutuva mattapintainen kansi.  

WC-pöntön valinta määritteli pitkälti pesualtaan valintaa, sillä luonnollisesti halusin senkin samassa mattapintaisesta materiaalissa. Malliksi valikoitui Laufenin VAL-allas, joka istuu näppärästi tuohon kulmaan jättäen vasemman vapaan kulman kauniisti pyöreäksi. Leveyttä tällä on vain 34 senttiä, joten se menee pieneenkin tilaan. Käsienpesu on onnistunut kuitenkin mallikkaasti myös perheen pienimmiltä. Kaikki Laufenin tuotteet kuuluvat LVI-verkkokauppa.fi:n tilaustuotteisiin, joten rohkeasti vain s-postia heidän asiakaspalveluun, mikäli nämä kiinnostavat.

Käsienpesuun valitsin Tapwellin mattamustan hanan EVM072. Meillä oli Tapwellin vastaava mattamusta hana ja suihku myös edellisessä kodissa, joten tiesin, että ne ovat laadukkaita, vaivattomia puhdistaa ja että musta väri pysyy. Pehmeälinjaisen altaan pariksi sopi suhteellisen pienikokoinen hana, jonka muotokielessä on samaa kaarevuutta.

Hanan valinta puolestaan määritti kaikkia muita WC:n hankintoja, sillä jälleen halusin niiden olevan paitsi samaa materiaalia myös muotokieleltään toisiinsa sopivia. Koska tilaa on vessassamme niukasti, päädyin seinään kiinnitettävään lavuaariin ja siihen, että sen putket roilattiin seinään. Niinpä hankin lavuaarin alle kauniin Tapwellin XACC167 vesilukon. Mainittakoon, että vaikka kuinka yritimme putkimiehen katsoa kaikkien osien saavuttua oikeat mitat ja putkien paikat, jokin oli kuitenkin mennyt merkinnöissä hieman pieleen ja altaalle tuleva seinä jouduttiin vielä kertaalleen avaamaan ja seinään jo upotettuja putkia siirtämään. Lopulta tämä oli kuitenkin vain päivän lisätyö. Vinkkinä vielä mainitsen, että jos otatte tämmöisen avoimen seinään kiinnitettävän altaan, katsokaa ja sopikaa tarkasti mihin kohtaa seinää kylmä- ja kuumavesiputket tulevat, jotta ne jäävät mahdollisimman hyvin altaan alle piiloon. Arvatkaa vain olinko itse hoksannut tätä… Seinän purun yhteydessä tarjoutui kuitenkin tilaisuus nostaa niitä hieman. On myös hyvä huomata, että vaikka vesilukkoa löytää mustana (ja monessa muussakin kauniissa eri sävyssä), on asentajien kaikki muut ”peruskilkkeet” kromisia… Itse ratkaisin tämän niin, että hioin ja spray-maalasin esimerkiksi kylmä- ja kuumavesiputken ympärille tulleet kromiset rinkulat ja muut liitososat, jotta ne eivät osu silmään, jos ne vähän vilahtavat altaan alta.

Huomaa sävy-sävyyn sävytetty luukku seinässä. Sen verran fuskasin, että photoshoppasin ylemmästä kuvasta pienen valkoisen pikkuritilän pois luukun alta. Tarkoituksena olisi viedä saada sekin maalattua beigeksi. Järkvein paikka ritilälle olisi ollut wc-pöntön alla piilossa ja siellä se on aiemmissa WC:eissämme ollutkin.

WC:n huuhtelupainikkeeksi Tapwellin mattamusta Duo112 oli järkevin vaihtoehto. Edellisestä remontista opin, että vaikka olisi valkoisetkin seinälaatat, sopivan valkoisen seinäpainikkeen valinta on yllättävän vaikeaa – valkoisen sävy on miljoona ja eri kiiltoasteet vielä päälle… Vaalean beigen laattojen kohdalla musta metallipainike tuntui parhaalta vaihtoehdolta. Lisäksi remonttimiehet kertoivat sitä asentaessa, että painikkeen saa irti, jolloin pääsee kätevästi käsiksi WC-telineen rakenteisiin ja säiliöihin. Toisena vaihtoehtona ollut pieni pyöreä Volan painike ei olisi tätä mahdollistanut ja käsittääkseni vaatinut erillisen tekniikkaluukun.

Myös minimalistinen pyyhekoukku ja seinään kiinnitettävä wc-harjateline ovat molemmat Tapwellin valikoimasta. Ensimmäistä kertaa päädyin seinään asennettavaan wc-harjaan ja olen siihen todella tyytyväinen. Se tuo kivasti hotellifiilistä ja paitsi näyttää hyvältä, myös helpottaa kovasti siivoamista.

Peilin läpi asennettu Nuuran valaisin. Tästä tuli kanssa tosi kiva!

Palataan toivottavasti lähiaikoina myös ison kylpyhuoneemme valintoihin. Kaikki olisi muuten ollut valmista jo pari kuukautta sitten, mutta joudumme vaihtamaan kaikki integroidut kattovalot (long story), ja tämän takia saunan lasiakaan ei ole uskallettu asentaa, sillä riskinä on, että koko katto voidaan joutua uusimaan... Will keep you posted jahka valaisimet ovat saapuneet (nykyarvio tammikuun lopussa).

Laittakaa rohkeasti alle kysymyksiä! Voin vaikeimpien kohdalla kääntyä myös LVI-verkkokauppa.fi:n puoleen.

P.S. Täältä voi lukea upeasta Volan kullanvärisestä keittiön hanasta, joka on sekin tilattu LVI-verkkokauppa.fi:sta <3

Beige katto Cover Storyn maalilla

Collaboration | Yhteistyössä Cover Storyn kanssa

Voi miten olenkaan nauttinut tästä vuoden 2022 jälkimmäisestä puoliskosta, kun asuntomme on pala palalta rakentunut meidän näköiseksemme. <3 Yksi näyttävämpiä muutoksia on ollut olohuoneen ja etenkin sen katon maalaaminen beigeksi. Olin pohtinut tätä pitkään ja hakenut inspiraatiota mm. tästä, tästä, tästä ja tästä Instagramista bongaamastani kuvasta. Huikeista referensseistä huolimatta kävin useamman kuukauden pohdintaa itsekseni olisiko ”järkevää” maalata virheettömässä kunnossa olevaa valkoista kattoa. Mitä jos en pitäisikään lopputuloksesta? Tulisiko tilasta tunkkainen, jos katto ei olisikaan hohtavan valkoinen? Tai näyttäisikö tila matalammalta? Näiden ilmeisten kysymysten lisäksi kyse oli myös valinnoista: jos maalaisin katon näyttävästi värikkääksi, en voisi kikkailla erityylisillä maaleilla muualla, sillä haluan pitää kokonaisuuden selkeänä.

Lähtötilanne. Tässä alkujaan vaaleansininen seinä on jo maalattu vaalealla pohjamaalilla urakoitsijan toimesta, sillä siihen tuli kylpyhuoneremontin aikana jotain kolhuja.

Lähtötilanne. Tästä näette alkuperäisen sinisen sävyn, joka ei mielestäni istunut ainakaan meidän sisustukseen yhdistettynä lainkaan. Huomaa myös todella esteettinen kattovalaisin :)

Vähitellen omat ajatukset kirkastuivat. Totesin, että maali on vain maalia – jos en pitäisi värikkäästä katosta, saisi sen aina palautettua parilla maalikerroksella valkoiseksi. Järkeilin myös, että jos valitsen kattoon tarpeeksi aurinkoisen sävyn, ei lopputuloksesta voi tulla tunkkaista. Lisäksi edellinen asukas oli laskenut kattomaalin rajan todella alas (noin 20 senttiä katosta), mikä mielestäni teki alkuperäisestä tilasta vain matalamman näköisen, kun seinät ikään kuin loppuivat kesken (vaikka tarkoitus on luultavasti ollut päinvastainen). Joten päätin uskaltaa. Jos ei ota missään kohti sisustuksessa riskejä, tulee lopputuloksesta vääjäämättä tylsä - ja se nyt vasta kamaalaa olisikin!

Instagramia seuranneet eivät ole voineet välttyä törmäämästä Cover Storyyn. Cover Story on ryminällä Suomen maalimarkkinoille tullut vuonna 2021 perustettu kotimainen yritys, joka on omien sanojensa mukaan ”vaihtoehto kaikille niille, joille maalaaminen ei ole remontointia, vaan sisustamista”. Värikartta on graafikko ja AD Päivi Häikiön huolella kuratoima, ja näin jokainen sävy on ”juuri oikea”, eikä vääriä vaihtoehtoja ole. Kuluttajana iloitsen myös siitä, että sävyvaihtoehtoja on hallittava määrä – värikartassa on noin viisikymmentä sävyä.

Merkittävä oivallus Cover Storyn palvelukokemusta on suuret A4-kokoiset sävymallit, jotka on maalattu ihan oikealla maalilla, jotta sävy on varmasti totuudenmukainen. Tämä oivallus tarkoittaa, että minun ei kuluttajana tarvitse enää ostaa lukuisia pikkupurkkeja ja tehdä koemaalauksia seinään. Tai yrittää tihrustaa muutaman sentin kokoisista lappusista, mikä sävy olisi toimivin. Pisteenä iin päälle Cover Storyn sävymallit ovat suuria tarra-arkkeja, joten niiden kiinnittäminen onnistui vaivatta myös kattoon.

Valitsin kattoon teipattavaksi kaksi sävyä: i01 EEVA Timeless linen sekä vakiovärikarttaan kuuluva tummempi LB6 Simone Soft sand. Molemmat näyttivät upeilta. Jälkimmäisessä olisi ollut vielä enemmän syvyyttä ja potkua. Voiton vei kuitenkin i01EEVA, joka taittuu mielestäni kauniisti keltaiseen ja löytää kivasti parinsa naapurihuoneen keittiöstä. Tämä sävy oli myös valoisampi ja siten turvallisempi vaihtoehto huoneeseen, jonka erkkeri aukeaa pohjoiseen.  

Olohuoneen seinät olivat alkujaan siniset. Sävy ei ollut yhtään itseni näköinen, joten tiesin jo asuntoa ostaessamme, että ne eivät tulisi jäämään. Valitsin ensin seiniin Cover Storyn kartasta kauniisti kellertävän sävyn 008 SYLVIA Marble white, mutta yhden seinän maalattuamme totesin, että sävy olisi liian lähellä kattomaalia. Halusin, että katto nousee vähän voimakkaammin esiin, joten lopulta vaihdoin seiniin neutraalin sävyn 002 EMILY Paper white.

Korkattu 008 SYLVIA-purkki löysin täydellisen paikan keittiöstä. Sävy on hyvin lähellä kermaisia ovi- ja jalkalistoja ja samaa sävymaailmaa myös keittiön kaappien kanssa, sillä halusin luoda pehmeän tone-to-tone tunnelman. Esittelen keittiön teille joku toinen kerta vielä omana postauksenaan, mutta sen seinä vilahtaa jo näissä kahdessa alemmassa kuvassa. On muutes jännittävää, miten olohuoneen paperinvalkoinen seinämaali 002 EMILY näyttää näissä kuvissa todella kermaiselta. Luultavasti lämpimään taittavat uudet valoverhomme (lue niistä lisää täältä) ovat olleet kuvaushetkellä ikkunassa, jolloin koko huoneen valomaailman on pehmentynyt.

Kuvassa takimmaisena näkyvä nyt vihreä työhuone odottaa vielä uutta maalia ylleen. Luultavasti samassa luonnonvalkoinen-beige -sävymaailmassa tullaan liikkumaan.

Lopputuloksesta tuli todella upea; en voisi tyytyväisempi olla. Ilokseni myös Patrik pitää jopa beigestä katosta, vaikka ei alkujaan yhtään innostunut katon maalaamisesta. Tuntuu myös kivalta ajatella, että ympyrä ikään kuin sulkeutuu, sillä käsittääkseni entis aikaan myös katoissa käytettiin rohkeammin sävyä. ”1920-luvun klassismiin on sisäkatoissa kuulunut geometriset muodot ja toisiinsa sointuvat pehmeät värit” luin Maaria Repon kiinnostavasta opinnäytetyöstä ”Sisäkatot sisustuksen osana”. Erinomainen esimerkki tästä on eteisen kattomme. Palataan sen esittelyyn toinen kerta!

Maaleista on saatu alennusta Cover Storylta some-näkyvyyttä vastaan.

Puiset Wood-lokerikot Savolta

Collaboration | Yhteistyössä Savon kanssa

Joko olette päässeet joululoman viettoon? Vietimme eilen (to 22.12.) tiimini kanssa superkivaa tiimipäivää ilmajoogan ja joulukranssiworkshopin merkeissä ja tänään aaton aattona olen lomalla, joten ihana pehmeä lasku jouluun <3  Ja onpa kiva päästä kirjoittamaan teille kerrankin muulloinkin kuin yön pikkutunteina! Kurkistetaan jälleen keittiöön; esittelyvuorossa Savon puiset Wood-lokerikot*, joilla halusin nostaa keittiömme profiilia.

Alta näkyy lähtötilanne; tämä tummanharmaa muovinen Visio-aterinlokerikko löytyy niin ikään Savon valikoimista. Funktionaalinen lokerikko hoiti hommansa, mutta halusin keittiöön viimeistellympää ilmettä, ja niinpä lähdin kartoittamaan puisia vaihtoehtoja.

Etsinnässä oli siis kauniit minimalistiset puiset lokerikot, jotka mukautuisivat tarpeisiimme. Ykkösvaihtoehdoksi nousi nämä Savon Wood-lokerikot, sillä modulaarinen sarja mukautuu tarpeisiimme. Sarjaan kuuluu erikokoisia osia, joista jokainen voi kätevästi koostaa juuri omanlaisensa. Mainittakoon vielä, että myös BORA-lietemme on tilattu Savolta (yhteistyöpostaus löytyy täältä), mutta puiset aterinlaatikot löysin ihan sattumalta googlaillessani vaihtoehtoja. Eli jälleen kerran menin objektinen valintaprosessi edellä, ja yhteistyökuvio syntyi vasta sen jälkeen.

Aterimet ja erilaiset keittiövälineet mahtuvat meillä kahteen matalaan vetolaatikkoon. Toisessa laatikossa on tiiviissä tilassa kuusi pikkulokeroa, joihin saa kätevästi kaikki aterimet. Haarukoiden, veitsien, isojen ja pienten lusikoiden lisäksi jää vielä pari lokeroa ekstraakin esimerkiksi puisille leipäveitsille ym. Pikkulokeroiden seurana on kaksi korkeaa kapeaa lokeroa suuremmille työkaluille – toiseen tulee puiset ja toiseen metalliset arkisessa käytössä olevat keittiövälineet.

Pohdin alkujaan, miten vaalea materiaali istuu tammisen lattian ja myös laatikoiden etupaneelista löytyvän massiivitammen kanssa, mutta todella hyvältä näyttää, eikös! Ja itse asiassa kokonaisuus on vain kiinnostavampi, kun kaikki puulajit ei ole valittu sävy-sävyyn. Myös kylpyhuoneeseen valitsin eri puuta saunan paneeleihin ja kalusteisiin tuomaan hieman vaihtelua.

Toiseen laatikkoon halusin kunnolla tilaa veitsille. Olen aiemmin työskennellyt Fiskarsilla veitsien parissa, ja jo niiltä ajoilta muistiin on jäänyt ohjeet hyvästä säilytyksestä: jotta veitset pysyvät terävinä, tulee ne säilyttää (ja pestä) niin, ettei terät pääse kolisemaan. Veitsitelineen lisäksi toisesta laatikosta löytyy tilaa harvemmin käytössä oleville työkaluille.

Materiaalina laatikoissa on vaalea Vietnamista tuleva kumipuu, joka Savon mukaan syntyy kumituotannon oheistuotteena (kuten kumipuulla on lukemani perusteella tapana). Pikainen googlailu kertoo, että kumipuuviljelmät kattavat suuria alueita Kaakkois-Aasian metsistä, ja niihin liittyvät haasteet kiteytyvät etenkin monoviljelyyn eli toisin sanoen luonnon monimuotoisuuden köyhtymiseen. Kumipuut ovat myös herkkiä kasvitaudeille (eli vaativat runsaasti myrkytystä) ja juovat runsaasti vettä, mikä saattaa haastaa alueen vesivarantoa. En ole asiaan perehtynyt, mutta vaikuttaa siltä, että kumipuuta viljellään kuitenkin ensikädessä juuri siitä saatavan luonnonkumin takia, joten tällöin on hienoa, että elinkaarensa päähän tullut kumipuu hyödynnetään vielä huonekaluteollisuuden materiaalina. (Kommentoikaa alle, jos jollakulla on tästä enempi tietoa.)

Laatikoiden järjesteleminen tarjosi jälleen hyvän tilaisuuden käydä kaikki kitchen toolit kriittisesti läpi. Monesti ihmisten laatikot (ja kaapit ja varastot) pursuavat tavaraa, jota emme oikeasti edes käytä. Lukemani mukaan ihmiset käyttävät noin kymmentä prosenttia vaatekaapistaan. Olisi kiinnostavaa tietää mikä luku mahtaa olla keittiön puolella. Itsekin havahduin siihen, että noista kuvissa vielä näkyvistä lintusaksista olisi varmasti aika jo luopua; en ole varmaan koskaan käyttänyt niitä. Mutta tiedän erään (isäni), jolle nämä ovat varmasti mieluinen joululahja. <3

Nyt, ihanaa joulua! Ja kuullaan vielä luultavasti ennen vuoden vaihtumista!

* Tuotteet saatu Savolta some-näkyvyyttä ja valokuvia vastaan.