Kurkistus remonttityömaalle

20180119Coterie-08773-3.jpg

Tervetuloa kurkistamaan meidän remonttityömaalle!

Kuvat on napattu viikko sitten eikä niissä ole siirretty mitään työkaluja tms. sivuun, joten näette kaunistelemattoman totuuden :) Tai no melkein – keittiö oli kokonaisuutenaan niin kaoottinen, etten kyennyt edes kuvaamaan sitä, heh.

Isoin edistyminen on tapahtunut master bedroomissa, jonne asentaja kävi kasaamassa Kitzeniltä tilatun vaatekaapin. Kirjoitinkin jo varsinaisen blogin puolelle eilen postauksen, jossa vähän avasin millaisen prosessin kautta päädyimme malliltaan suljettuihin ja tyyliltään pelkistettyihin vaatekaappeihin.

20180119Coterie-08777.jpg
20180119Coterie-08764.jpg

Ovet puuttuvat vielä, mutta näen jo miten näistä tulee todella hienot! Pohdin yksityiskohtia pieteetillä, joten on palkitsevaa nähdä, että kokonaisuus näyttää hyvältä. (Ja suurkiitokset jo tässä vaiheessa Kitzenin Heinille, joka jaksoi hioa kaappien speksejä kanssani!) Tulen varmasti esittelemään kaapiston vielä useammassa postauksessa, mutta lyhyesti todettakon, että kriittistä oli miettiä mitoitukset toimiviksi.

20180119Coterie-08769-4.jpg

Meidän makuuhuoneen kiva yksityiskohta on seinään upotettu syvenne. Huoneesta oli alkujaan käynti myös keittiöön, sillä edellinen asukas oli jyrsinyt aukon puolimetriä paksuun kantavaan kiviseinään. Aukko oli kuitenkin todella ahdas ja matala ja se muistutti muodoltaan teräväkärkistä kirkkoholvia. Myöskään layoltin kannalta emme nähneet sille tarvetta, joten lopulta sulkemispäätös oli helppo. Nyt entinen läpikulku saa toimia kauniina yöpöytänä. Näen jo miten laitan jonkun taulun nojaamaan tuonne taakse, muutaman kirjan reunalle ja ehkäpä pienen maljakon niiden päälle – täydellinen paikka vaihtuville asetelmille.

Näkymä master bedroomista olohuoneen läpi pikkumiehen huoneeseen.

Näkymä master bedroomista olohuoneen läpi pikkumiehen huoneeseen.

Olohuoneessa ei ole suuria muutoksia tapahtunut hetkeen sen jälkeen kun katon upeat listat asennettiin. (Niistä joskus oma postauksensa.) Ilme muuttui kuitenkin selvästi raikkaammaksi, kun ikkunoiden pokat saivat ensimmäisen pohjamaalikerroksensa. (Esim. tässä Instagram-kuvassa näkyy miltä naapurihuoneen ikkunat näyttivät pari viikkoa sitten, kun puupinta oli vielä esillä.) Ikkunapokat ja smyygit olivat aivan luokattomassa kunnossa, joten niiden eteen on nähty vaivaa viikko jos toinenkin, kun kaikki maalipinnat on poistettu.

20180119Coterie-08780-3.jpg

Kylpyhuone on kokenut jo melkoisen muodonmuutoksen tässä kuukausien vaihtuessa… Tarkastaja kävi juuri perjantaina tarkistamassa seinien vesieristeet ja miehemme saivat kiitosta huolellisesta työstä. Katsotaan josko seinät olisi laatoitettu ensi viikon loppuun mennessä. :)

20180119Coterie-08784.jpg

Leppoisaa viikonloppua! Meillä suunnitelmiin kuuluu (yllätys, yllätys) remonttijärjestelyjä; ainakin jalkalistojen tilaamista ja laatoitussuunnitelman teko. Onneksi nautin tästä suunnittelupuuhasta :)

Lattiapohdintoja - Parketti vaiko vanha lautalattia?

02Lattiat.jpg

Lattia on remontoijan yksi tärkeimpiä valintoja. Seiniä on aina helppo maalata ja tapetoida uudelleen, ja mutta lattiavalinnan tulisi miellyttää useampi vuosikymmen. Lattialla on visuaalisesti erittäin suuri rooli asunnon tunnelman luomisessa.

Vanhassa jugendasennossa vaihtoehtoja oli mielestäni kaksi – joko vanhan puulattian kunnostaminen tai uuden parketin asentaminen. Pidän kovasti myös vaaleanharmaasta modernista betonilattiasta (upea esimerkki löytyy yhdestä suosikkiblogistani, Marjan Mustasta ovesta), mutta 112-vuotiaaseen talovanhukseen en pysty sitä kuvittelemaan, vaikka kontrasteista pidänkin.

Jokaisessa huoneessa oli päädytty erilaiseen käsittelyyn. Oli mm. oranssia kahdessa eri sävyssä ja jos jonkin väristä ja kokoista ruutua. Tylsäksi ei asuntoa voi ainakaan kuvailla. ;) 

Jokaisessa huoneessa oli päädytty erilaiseen käsittelyyn. Oli mm. oranssia kahdessa eri sävyssä ja jos jonkin väristä ja kokoista ruutua. Tylsäksi ei asuntoa voi ainakaan kuvailla. ;) 

Vanhan puulattian osalta harkitsin alkuun kahta eri käsittelyvaihtoehtoja: Lattian maalaamista (esim. Tikkurilan Betoluxilla) joko valkoiseksi tai vaalean harmaaksi tai lipeöintiä vaaleaksi (myös lipeöinnistä kannattaa lukea Mustasta ovesta http://mustaovi.blogspot.fi/2014/07/danish-floor.html). (Todettakon tässä yhteydessä, että en ole vielä törmännyt kauniiseen lakattuun lautalattiaan, mutta olen valmis päivittämään mielipiteeni sellaisen vastaan tullessa :) Jos lipeöinti kuulostaa liian työläältä, suosittelisin esim. Osmocolorin vahoja.)

Yhdessä huoneessa oli jo entuudestaan valkoinen lautalattia. Huone tuntui monin verroin valoisemmalta muihin verrattuna.

Yhdessä huoneessa oli jo entuudestaan valkoinen lautalattia. Huone tuntui monin verroin valoisemmalta muihin verrattuna.

Valkoinen lattia kirkastaa ja raikastaa asuntoa upeasti ja se luo harmonisen pohjan muulle sisustukselle. Käytännössä se on melkoinen siivoojan painajainen, sillä valkoisessa lattiassa näkyy kaikki mahdolliset pölyt ja tahrat. Siinä missä imuroin edellisen omistusasuntomme tammilankkuparketin vain kahden viikon välein, oli valkoisten lautalattioiden kanssa pakko tarttua imuriin kaksi kertaa viikossa. Tämä kannattaa tiedostaa. Mutta älkää silti luopuko valkoisesta lautalattiasta, jos siitä haaveilette – se on upea!

Vanhan lattian kunnostaminen olisi ollut myös huomattavasti edullisempi vaihtoehto. Ammattilainen hioo lattian päivässä, korkeintaan kahdessa. Ja esimerkiksi vahan levittää päälle nopeasti. Paikkauksineenkin puhuttaisiin muutamasta tonnista.

Lopulta lautalattia tippui meidän vaihtoehdoista, sillä halusimme tavoitella parketilla hieman hienostuneempaa tunnelmaa. Meidän lautalattian lankut (vai pitäisikö sanoa laudat) eivät olleet mitään leveitä, joten niistä olisi syntynyt hieman mummolamainen fiilis valkoiseksikin maalattuna. Lisäksi lattiaa olisi pitänyt paikata melkoisesti: asunnon kakluunit oli aikoinaan purettu (yhtä lukuun ottamatta) ja me kaadoimme remontin myötä seinää parista kohdasta.

Meidän tulevassa master bedroomissa oli ilmeisesti ollut jonkinlainen lakkaus.

Meidän tulevassa master bedroomissa oli ilmeisesti ollut jonkinlainen lakkaus.

Lopulta valintamme oli selvä (tai ainakin ison askeleen selvempi ;)): haluaisimme asuntoon parkettilattian, joka sopisi tyyliimme lankkulattiaan paremmin. Pian tajusin, että ratkaistavia kysymyksiä oli vielä kuitenkin melkoisesti: Mistä puulajista parketin tulisi olla? Lankkua, kalanruotoa, ruutua vaiko kenties jotain ihan muuta? Minkä kokoista? Millaisella ladonnalla? Lukkopontilla kelluvana vaiko lattiaan liimattuna? Millaisella pintakäsittelyllä? Viisteillä vaiko ilman? Näistä lisää ensi kerralla!

Before pictures – Remonttihaasteita, kyllä kiitos!

20180111Coterie-174814796.jpg

Onpa kiva kun olet löytänyt remonttiblogini pariin! Olemme toteuttamassa erittäin perusteellista remonttia vanhaan jugendasuntoomme eteläisessä Helsingissä, ja tällä sivulla olisi tarkoitus seurata remonttiprojektimme viimeisiä kuukausia sekä kurkistaa hieman suunnitelmien taakse. Kyseessä on itselleni nyt kolmas asunto, jossa käytännössä kaikki tehdään kokonaan uusiksi, joten jotain oppiakin on vuosien varrella karttunut. :)

Aiemmat blogikirjoitukseni löytyvät helpoiten sivun yläreunan navigaatiosta. Home-linkin takaa löytyy kaikki muut postaukset, paitsi ei näitä remonttiblogin tekstejä. Yritän haastaa itseäni ja julkaista täällä myös ei-niin-viimeisteltyjä kuvia, joten on selkeämpi, etteivät ne päädy muun visuaalisen feedin sekaan.

Aloin jo kirjoittaa teille postausta otsikolla ”näin teetät onnistuneen remontin” kunnes tajusin, että olisi varmasti syytä ottaa askel taaksepäin ja katsoa mistä lähdimme liikkeelle viime elokuussa.

Etsintä tuotti tulosta heinäkuun harvalukuisina hellepäivinä, kun eteemme osui viimein asunto, joka täytti viisi kaikkein tärkeintä kriteeriämme.

Ensinnäkin, asunto sijaitsee Ullanlinnassa lähellä merta. Myös edellinen omistusasuntomme sijaitsi samalla alueella (joskin lähempänä keskustaa), joten tiesimme mitä haluamme. Joka päivä nautin kotiin kävellessäni Ullanlinnan kauniista vanhasta arkkitehtuurista sekä pikkuputiikkien, ravintoloiden ja kahviloiden tuomasta tunnelmasta ja kuhinasta.

Toinen oleellinen – tai ellei jopa se oleellisin – kriteeri jokaiselle asuntoa metsästävälle on neliöt. Etsimme alkujaan noin sataneliöistä kahden makuuhuoneen kotia, joka hyvällä pohjaratkaisulla olisi riittänyt meille vallan mainiosti. Lopulta kodissamme on neliöitä nyt 120+, sillä pienempää ei yksinkertaisesti löytynyt. Alueella on runsaasti suuria 200-300 neliöisiä koteja ja vastaavasti aivan pieniä asuntoja, mutta kaikki 80-120 neliön väliltä tuntuvat olevan kiven alla.

Kolmanneksi asunnossa piti olla ehdottomasti korkeat huoneet (mitä korkeammat, sen parempi!) sekä muutenkin vanhan talon henki ja puitteet. 1920-luvun jälkeen rakennettujen talojen ilmoituksia en juuri edes avannut. Uusi kotimme on vuodelta 1906.

Neljänneksi toivoimme, että asunto olisi mahdollisimman huonossa kunnossa, jotta voisime surutta uusia kaiken. Olen vaativa materiaalivalinnoissa ja lisäksi rakastan sisustussuunnittelua, joten tultuisi pöhköltä (lue: täysin mahdottomalta) antaa tämä ihana tehtävä jollekulle toiselle!

Viidenneksi taloyhtiö oli erinomaisessa kunnossa. Aivan kaikki mahdolliset remontit on tehty.

Boheemi eteinen.

Boheemi eteinen.

Ei ihan niin moderni keittiö. Smegin kaasuliesi löysi onneksi uuden kodin.

Ei ihan niin moderni keittiö. Smegin kaasuliesi löysi onneksi uuden kodin.

20180111Coterie-174814794.jpg
Osa olohuoneen ikkunasta oli peitetty parven taakse. Sai olla aikamoinen visualisti, jotta näki tämän asunnon potentiaalin.

Osa olohuoneen ikkunasta oli peitetty parven taakse. Sai olla aikamoinen visualisti, jotta näki tämän asunnon potentiaalin.

Toki vähintään yhtä monta kriteeriä jäi myös täyttymättä. Asunto ei ole ylimmässä kerroksessa, eikä siinä ole isoa kattoterassia tai parveketta, ei näyttävää erkkeriä, ei kahta wc:tä, ei tilaa kylpyammeelle. Eikä sen pohjaratkaisu vastannut alkuperäistä toivettamme ja ikkunoitakin olisi saanut olla enemmän. Mutta olimme valmiita haasteeseen! Ja näillä kriteereille saisimme luultavasti etsiä sitä oikeaa vuosikymmenen, heh. Meille kymmenen kuukaudenkin etsintä tuntui jo erittäin pitkältä ajalta.

Ohessa asuntoa välittäneen Aktian ottamia kuvia, joilla asuntoa siis myytiin. Eli näistä te ette näe koko totuutta haljenneista katoista ja hilseilevistä ikkunasmyygeistä. Mutta saatte kuitenkin hyvän käsityksen siitä, miksi asunnon kuntoluokitus oli tyydyttävä.

Asunnon ainoa siedettävässä kunnossa ollut tila oli wc ja kylpyhuone. Ne oli uusittu vuonna 2007 putkiremontin yhteydessä, ja koska asunto oli ollut käytännössä tyhjillään (omistajan asuessa ulkomailla), olivat ne kuin uudet. Valitettavasti layout oli kuitenkin surkea ja kaikki johdot oli tehty pintavetoina, joten ei auttanut muu kuin ”räjäyttää” nekin.

Lähde (kaikki kuvat): Oikotie / Aktia

Lähde (kaikki kuvat): Oikotie / Aktia

Tästä lähdettiin siis liikkeelle; seuraavassa postauksessa kurkistetaan remonttityömaalle!

Ja huom: saa jättää alle toiveita remonttiaiheisista postauksista ja kysymyksiä. :)

Talvista loppuviikkoa!