Voi apua, pääsen jälleen aloittamaan vakiofraasillani – tervehdys pitkästä aikaa! Kurkistetaan tänään meidän jouluiseen keittiöön. Siitä onkin hetki, kun olemme blogissa siellä vierailleet. Löysin meille niin kauniin kuusen tänä vuonna, että se inspiroi tarttumaan kameraan.
Kaunis messinkinen latvatähti Ferm Livingiltä.
Pikkuapuri <3 Suosin tällä hetkellä sekä omassa, että W:n pukeutumisessa pitkälti ruskeita maanläheisiä sävyjä.
Viime vuonna tilaisin kuusen netistä niin, että pääsin määrittelemään vain sen pituuden. Kuusi oli lähes kolme metriä korkea ja melkein yhtä leveä; erittäin tuuhea ilmestys. Jenkkityylinen olisi kuvaava adjektiivi, jos näky pitäisi tiivistää yhteen sanaan. Viime kerrasta viisastuneena tajusin, etten voi ostaa kuusta näkemättä. Tänä vuonna kiersinkin ainakin kolme kuusenmyyntipistettä, kunnes löysin Hietalahden torilta aivan mielettömän kauniita latvakuusia. Ja ei siis pellolla kasvatettuja täydelliseksi trimmattuja tarhakuusia, vaan suoraan luonnosta kaikkine epätäydellisyyksineen.
Haussa oli mahdollisimman harva ja toispuoleinen kuusi – eli ei ihan tyypillinen tapaus :) Vitsailinkin, että me voisimme hakea sitten sen kuusen, joka jää kaikilta muilta kelpuuttamatta. Kuusemme myynyt henkilö sanoikin, että useampaan kertaan mietti, viitsiikö tuoda sitä edes näytille. Onneksi toi – minun mielestä tämä on upea. Viimevuotisen vastakohta.
Paikkansa kuusi löysi keittiön pitkältä seinältä; kutakuinkin koko asunnon keskipisteestä. Siitä se näkyy kivasti sekä keittiöön että olohuoneeseen. Koristeiden osalta noudatin samaa monivuotista linjaa lasipalloineen, jotka ovat muisto Yhdysvalloissa viettämästäni vuodesta. Kauneimpia koristeita ovat kuitenkin oikeat kävyt. Viime päivinä täällä onkin kuulunut pieniä poksahduksen ääniä, kun kävyt ovat hiljalleen auenneet loistoonsa. Joulu on siis saapunut tänä vuonna myös tuoksuin ja äänin. <3
Upeat antiikkiset kynttilänpidikkeet löysin muutama vuosi sitten Torista. Ne ovat patinoituneet äärettömän kauniisti. Olen niin iloinen niistä, sillä muoviset valosarjat lytistävät tunnelman mielestäni täysin. Myös kuvissa vilahtava suurikokoinen olkipukki on löytynyt vuosia sitten Torista. Molempia olin metsästänyt pitkään.
Pikkuikkunalla näkyvät puiset kuuset olen leikannut itse ohuesta vanerista puutyökurssilla ja liimannut 90-aseteen kulmaan. Super helppoa puuhastelua ja onnistuu vaikka pienellä käsisahalla.
Btw, musta Menun pöytä(levy) on pysynyt hyvässä kunnossa, vaikka onkin todella kovalla koetuksella pikkuruokailijan kanssa.
Pari kuusen alinta oksaa päätyi keittiön pöydälle Marimekon maljakkoon. Yleensä olen ostanut siihen kukkakaupasta havunoksan, mutta tämä oli kaunis ekologinen ratkaisu. Yksi suuri oksa olisi tarkoitus kiinnittää vielä ikkunaan; katsotaan saanko aikaiseksi.
Onko lukijoissa latvakuuseen päätyneitä? Entä miten juhlitte h-hetkeä? Aattoa suuntaamme viettämään Patrikin vanhempien luo Espooseen ja 25. päivä äitini tulee meille yökylään. Kiva kun tulee sen myötä hankittua jouluruuat kotiinkin. Eli hyvin rauhallisesti on tarkoitus joulua täällä viettää perheen kesken. <3
Lämmintä ja rauhallista joulua!
P.S. Viime vuotiset joulukuvat löytyvät täältä. Hylly oli kieltämättä silloin selkeästi onnistuneempi ja ihmekös tuo, sillä nyt en sitä erikseen jouluun stailannut. Ripauksen joulua tuo siihen kollegalta saatu kaunis kortti. Lisää jouluaiheisia postauksia löytyy tämän Christmas-tägin alta.
